Satavuotiaan saunat

Share

 

6.12.2017

Suomen itsenäisyyden satavuotispäivänä polttelee kansalaisten mieltä yksi kysymys yli muiden;

kuinka monta saunaa Suomesta löytyy?

Vastauksia kyllä on, mutta ne ovat kaikki arvioita, osa hihasta nykäistyjä, osa huolellisemmin punnittuja. Tarkkaa saunojen kokonaismäärää ei tiedä kukaan, eikä sitä mikään instanssi tilastoi. Riittääkö jokaiselle suomalaiselle laudepaikka?
Piirros Ville Ranta

Miljoonan saunan klappi

Viime vuosina esillä on ollut Suomen Saunaseuran esittämä saunojen kokonaismäärä:  3,2 miljoonaa vuonna 2010. Arvostettu saunaguru, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala puolestaan arvioi kymmenen vuotta sitten saunoja olleen vuonna 2005 yhteensä 1,79 miljoonaa.  Tavalliselle löylynheittäjälle asia esiintyy varsin hämmentävänä; miksi saunakulttuurin asiantuntijatkaan eivät pääse arvioinneissaan tätä lähemmäksi. Eroahan on yli miljoona saunaa!

3,2 miljoonan saunan arvio perustuu arkkitehti Pekka Tommilan laatimaan Suomen Saunaseuran Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan laskelmaan, jonka mukaan ”virallisia”, Tilastokeskuksen rekisteröimiä saunoja olisi vuonna 2008 oli 2 295 861 kappaletta, ja tavalla tai toisella tilastoimattomia saunoja sen verran että kokonaismäärä olisi  2010 tuo 3,2 miljoonaa. Lukua on jonkin verran ihmetelty, mutta se levinnyt laajalti mediassa.
fb-1-17
Tommilan ja Suomen Saunaseuran laskelman heikoin osuus liittyy arvioon tilastoimattomista saunoista; niitä löytyy laskelmasta peräti 643 000 eli useampi kuin joka kuudes kaikista saunoista.  Kun tiedetään että  huoneisto- ja talosaunojen rekisteröinti on ollut kymmeniä vuosia  huomattavasti mökkisaunoja tarkempaa, tarkoittaa se että Tommilan laskelman mukaan  noin joka kolmas tai neljäs mökkisauna olisi tilastoimaton. Tämä ei tunnu todenmukaiselta, eikä pidä kutiaan tehtyjen kenttäinventointien ja rekisteritarkistusten kanssa.

Uusimpia arvioita on saunologia.fi-blogia pitävän Lassi A. Liikasen arvio saunojen lukumäärästä 2017. Arvio on julkaistu hyvissä ajoin ennen vuoden loppua.  Liikanen kritisoi erityisesti Tommilan arviota. Saunojen lukumäärä on hänen mukaansa 2 660 406 kappaletta. Ero Tommilan/ Suomen Saunaseuran  laskelmaan on merkittävä, vertailuhetkellä 2017 Tommilan mukaan saunoja olisi jo lähes 3,5 miljoonaa.  Liikanen on kuitenkin  käyttänyt laskelmassaan  rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen sijaan  arvioita rakennustuotannosta, mikä lisää virhemarginaalia.

dsc05190

Vale, emävale, tilasto?

Mihin tietoon saunalaskelma sitten kannattaa perustaa? Tilastokeskus julkaisee tilastoja rakennuskannasta, myös saunoista. Pohjana on Väestörekisterin rakennus- ja huoneistorekisteri, jonka aineisto uudisrakentamisen osalta saadaan rakennuslupien RH-ilmoituksista kuntien rakennusvalvonnan kautta. Perusaineisto eli olevat saunat saatiin vuoden 1980 väestölaskennassa kiinteistöomistajien toimittamilta lomakkeilta. Tietoja on täydennetty ja laajemmin korjattu pariin otteeseen.

Pohjatieto on saunojen osalta kuitenkin epätäydellistä. Mikäli sauna on lähtötietokeruussa jäänyt ilmoittamatta väestölaskennassa ei se välttämättä ole lainkaan mukana tilastossa. Näin myöskin mikäli rakennukselle ei syystä tai toisesta ole haettu asianmukaista rakennuslupaa, se on rakennettu ennen rakennuslain voimaantuloa 1959, tai rakennuslupaa ei rakennusaikaisten määräysten mukaan ole tarvinnut hakea. Lakien ja rakennusjärjestysten vaihtuessa myös vaatimukset ja käytännöt saunojen luvanvaraisuudelle ovat tiukentuneet.  Huolimatta epätarkkuuksista Tilastokeskuksen toimittama väestönlaskenta-aineisto on luotettavinta tietoaineistoa mihin saunalaskelman voi pohjata.

Uusista asunnoista tiedot saadaan rakennuslupien yhteydessä tehtävistä RH-ilmoituksista. Käytännössä esimerkiksi kaikki uudisrakennusten huoneistosaunat tulevat rekisteröityä. Talosaunojen tapauksessa pohjatieto lienee yhtä tarkkaa. Ulkopuolelle jäävät vanhoihin asuntoihin luvatta rakennetut huoneistosaunat.

dsc05176Rakennuskannan tilastoinnin tarkkuudesta on myös tutkittua tietoa. Kunnissa tehdyt alueiden inventoinnit ja vertailu vastaaviin kuntien kiinteistörekistereiden rakennustietoihin antavat osviittaa siitä kuinka paljon rekisteröimättömiä rakennuksia on. Esimerkiksi Rovaniemellä tehty kattava tarkistus toi alueelta rakennusrekisteriin 10 prosentin lisäyksen rakennusten lukumäärässä. Joillakin alueilla tulos on ollut 15 %. Tyypillisempää on kuitenkin muutaman prosentin lisäys.
sauna-porukka2

Tilaston täsmällisyys vaihtelee rakennusvuoden, rakennuspaikan ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Puutteet rekisterissä koskevat erityisesti kesämökkien saunoja ja ranta-alueita. Erään rakennustarkastajien mukaan tyypillisin puuttuva rakennustyyppi on jalaksille rakennettu sauna.
ks_vastat_bypaivihaataja

SAUNAT SUOMESSA 2016

ver 1 / 6.12.2017

Kun aiemmat laskelmat eivät liiemmin vakuuta lähtötietojensa luotettavuudella on aika tehdä oma arvio. Valitaan laskentahetkeksi vuosi 2016, sillä siitä on aineistoa jo riittävästi valmiina. Lähtökohdaksi valitaan seuraavat lähteet:

  • Tilastokeskuksen taulukot:
    • Asuntokanta ja varusteet 1960–2016
    • Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan vuosina 1980-2016
    • Rakennukset käyttötarkoituksen ja talosauna-tiedon mukaan 31.12.2015 (saunatieto muunnettu 2016 luvuiksi lisäämällä vuosimuutos muuttumattomalla jakosuhteella)
    • Kesämökit (lkm) alueittain 1970-2016
  • Saaristoasiain neuvottelukunnan Mökkibarometri 2016

Laskelmassa tilastovirheen arvioinnissa ja korjauksissa on käytetty eri kertoimia aiheen mukaan. Mikäli käytössä on ollut arvovaltainen ulkopuolinen arvio on käytetty sitä (esim.  Ympäristökeskuksen arviota  100 000 tilastosta puuttuvasta kesämökistä).

Saatuja lukuja on korjattu tekstissä mainituin lähtein ja perustein. Arvioinnit on järjestelmällisesti tehty maltillisina, alakanttiin.

1. ASUINRAKENNUSTEN SAUNAT

Lukumääräisesti suurin osa saunoistamme on asuntojen sisäisiä huoneistosaunoja. Tilastokeskus tilastoi asuntojen huoneistosaunat niistä rakennuksista joiden pääkäyttötarkoitus on asuminen.  Määrään on lisätty rekisteröimättömien huoneistosaunojen arvioitu osuus.

Talosaunojen määrä on lähteen mukainen, joskin lukuihin on lisätty arvioitu 2016 vuosituotanto. Lukuihin on lisätty arvio niistä rakennuksista joissa on kaksi talosaunaa.

Laskelmaan on lisätty myös asuinrakennusten piirissä olevat pihasaunat joita tilasto ei huomioi. Näiden määrä on arvioitu erillispientalojen kokonaismäärästä.

1 630 663     Asuinrakennusten huoneistosaunat    
  32 613        Rekisteröimättömät huoneistosaunat +2 %  
506 347        Asuinrakennusten talosaunat    
 25 180        Rakennukset joissa on kaksi talosaunaa. +5 %  
  22 878        Rekisteröimättömät pihasaunat +2 % erillispientaloista

fb-21

2. KESÄMÖKKIEN SAUNAT

Huoneistosaunojen ja asuntojen talosaunojen lisäksi kesämökkitonttien saunat ovat merkittävä joukko, vaikkakin kesämökkien suosio on putoamassa. Pohjana ovat Tilastokeskuksen luvut. Mökkimäärään on lisätty Suomen Ympäristökeskuksen arvio, jonka mukaan 100 000 loma-asuntoa on rekisterin ulkopuolella (Rehunen 2016). Saunamäärä on laskettu Saaristoasiain neuvottelukunnan Mökkibarometrin 2016 otantatutkimuksen tiedosta, jonka mukaan noin kahdella prosentilla kesämökkipaikoista ei ole saunaa. Erillisten saunarakennusten määrä on Tilastokeskukselta.

502 903 Tilastoidut kesämökit
100 000 SYKE:ei-tilastoidut vapaa-ajanasunnot
590 845 Saunojen määrä kesämökeillä (98 % kesämökkien määärästä)
207 000 Erilliset saunarakennukset

fb-143. TALOSAUNAT RAKENNUKSEN KÄYTTÖTARKOITUSRYHMITTELYN MUKAAN

Pohjana ovat Tilastokeskuksen luvut talosaunoista. Lisäksi on arvioitu kustakin ryhmästä useamman saunan rakennukset (lisäys suluissa).

10 833    Liikerakennusten talosaunat (+10%)
3 493    Toimistorakennukset (+15 %)
1 271    Liikenteen rakennukset
3 429    Hoitoalan rakennukset (+30 %)
2 431    Kokoontumisrakennukset (+5 %)
2 853    Opetusrakennukset (+25 %)
3 312    Teollisuusrakennukset (+10 %)
822    Varastorakennukset
1 063    Muut tilastoitavat rakennukset

fb-1-8

4. MUUT SAUNAT

Lisäksi pitää muistaa käytetyn rakennusrekisterikannan rajaus. Merkittävin puute ovat maatilojen saunat.

Saunat maatilarakennuksissa

Arvioitu niiden maatilojen osuus joissa on sauna maatilarakennuksissa tai erillinen saunarakennus. Maatilojen asuinrakennusten saunat sisältyvät asuinrakennusten saunoihin.

2 474      Maatilarakennuksissa 5 % maatiloilla maatilarakennuksissa
7 422      Maatiloilla:  erillinen saunarakennus 15 % maatiloista

Matkailurakennuksissa

Arvioitu lomaosakemökkien saunojen määrä yöpymisten perusteella. Oletuksena sauna joka mökissä.

3 550      Matkailurakennuksissa lomaosakeyöpymiset/200

Puolustusvoimain saunat

Arvioitu saunojen  määrä.
400      Puolustusvoimat

Mobiilisaunat

Määrät arvioitu.
500 Ajoneuvosaunat
4 000 Peräkärrysaunat
3 000 Venesaunat
800 Saunalautat
1 500 Telttasaunat

Kuinkas paljon niitä saunoja sitten tulikaan?

Yhteenvetotaulukko >tässä<

fb-4-2
Teksti ja laskelma: Markku Seppänen/ Oulun Rantasaunaseura ry
Piirrokset: Ville Ranta
Valokuvat: Markku Seppänen

Haluatko kommentoida?
[contact-form][contact-field label=’Nimi’ type=’name’ required=’1’/][contact-field label=’Sähköposti’ type=’email’ required=’1’/][contact-field label=’Kommentti’ type=’textarea’ required=’1’/][/contact-form]